Pariterapiasta puhutaan usein siitä näkökulmasta, että apua haetaan liian myöhään. Tutkimusten mukaan monet parit odottavat vuosia ennen kuin ottavat yhteyttä ammattilaiseen, vaikka ongelmat ovat olleet näkyvissä jo pitkään. Ajatus on tärkeä, mutta joskus se jättää varjoonsa jotain yhtä olennaista.
Ihminen voi oppia ja muuttua koko elämänsä ajan. Oppiminen tarkoittaa muutosta, ja muutos on mahdollista niin kauan kuin halu siihen on olemassa. Siksi en oikeastaan usko ajatukseen, että pariterapiaan olisi olemassa jokin "oikea" tai "väärä" ajankohta.
Joskus pari hakeutuu vastaanotolle ensimmäisten toistuvien riitojen vuoksi. Joskus takana on vuosien etääntyminen, pettymyksiä tai kokemus siitä, että yhteys toiseen on kadonnut. Molemmissa tilanteissa voidaan työskennellä sen kanssa, mitä tässä hetkessä on.
Parisuhteista puhutaan välillä kuin ne olisivat joko onnistuneita tai epäonnistuneita. Itse ajattelen niitä enemmän oppimisprojekteina. Kukaan ei synny valmiiksi puolisoksi, eikä kukaan tule täysin valmiiksi myöhemminkään. Jokainen suhde haastaa meitä opettelemaan uusia tapoja kuunnella, ilmaista tarpeitamme, ratkaista ristiriitoja ja kohdata erilaisuutta.
Pariterapia tarjoaa tilan, jossa tätä oppimista voidaan tehdä tietoisemmin. Usein kyse ei ole suurista oivalluksista vaan pienistä muutoksista vuorovaikutuksessa: siitä, että toinen tulee kuulluksi, vaikeista asioista uskalletaan puhua tai vanhojen toimintatapojen rinnalle löytyy uusia vaihtoehtoja.
Rakastan työskennellä nuorten parien kanssa.
Parisuhteen alkuvuodet sisältävät usein paljon muutoksia ja tärkeitä siirtymävaiheita: yhteen muuttamista, opintoja, työelämään siirtymistä, perheen perustamiseen liittyviä pohdintoja ja oman identiteetin rakentumista. Juuri silloin opitut vuorovaikutustaidot voivat kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja luoda vahvan perustan yhteiselle elämälle.
Jos siis mietit, onko teidän tilanteenne "riittävän vakava" pariterapiaan, ehkä kysymys kannattaa muotoilla toisin. Onko teillä halua ymmärtää toisianne paremmin? Onko teillä toive siitä, että jokin voisi muuttua?
Jos vastaus on kyllä, pariterapia voi olla hyvä paikka aloittaa.
Parisuhde ei tarvitse kriisiä voidakseen paremmin. Joskus riittää uteliaisuus, rohkeus ja halu oppia yhdessä jotain uutta.
Monelle pariterapian ehdottaminen kumppanille on jännittävää. Pariterapia ei ole merkki epäonnistumisesta. Päinvastoin. Se voi olla osoitus siitä, että suhteenne on riittävän tärkeä, jotta sen eteen halutaan tehdä töitä.
